Kyhmyhaahka, praktejder– Somateria spectabilis
Yleistä
Kyhmyhaahka pesii tundralla Kaninin niemimaalta ja Barentsinmereltä Beringinsalmelle ja Alaskasta Grönlantiin. Maailman kanta on 400 000 – 500 000 paria, josta Euroopassa 40 000 paria. Itämeren talvikanta on 50-150 yksilöä Länsi-Venäjän kantaa (Suomen linnut, 2019, Pertti Koskimies). Suomenlahden ja Pohjanlahden kautta muuttaa vuosittain muutamia kymmeniä yksilöitä. Kyhmyhaahkan kansainvälinen uhanalaisuusluokitus on ”Least Concern, Elinvoimainen” mutta sen kannat ovat voimakkaasti pienentyneet mm. öljy- ja kaasukenttien ja niiden etsintöjen takia pohjoisilla merialueilla. Kiilinmerellä se on jokavuotinen, mutta harvinainen vieras lähinnä kevätmuuton aikaan huhti-toukokuussa. Jotkut koiraat saattavat jäädä pidemmäksikin aikaa paikallisiksi ja välillä kosiskelevat haahkanaaraita. Syys- ja talvihavainnot ovat hyvin vähälukuisia eikä vuoden 2011 jälkeen ole lainkaan havaintoja syys- ja talvikaudelta.
Kiilinmerellä on vuosina 1990-2020 tehty yhteensä 360 kyhmyhaahkahavaintoa, 319 koirasta, 31 naarasta ja 10 sukupuolelleen määrittämätöntä lintua. Muuttaviksi tulkittuja on ollut 283 ja paikallisia 77 (Kuva 1). Yksilömääriä laskettaessa on pyritty poistamaan todennäköisesti samoja lintuja koskevat havainnot eri havaintopaikoilta. 1990-luvulla vuosittaiset havaintomäärät olivat 15-25 yksilöä, poikkeuksena vuosi 1999, jolloin havaittiin 40 yksilöä, mm. 21.10 paikallisena yksi parvi, jossa oli 7 naarasta ja 3 nuorta (1kv) lintua. Havaintojen lukumäärä väheni selvästi 2000-luvun alussa ja nykyisin havaintoja tehdään vuosittain alle kymmenen.
Kevät- ja syysmuutto
Kyhmyhaahkan muutto alkaa Kiilinmerellä jo maaliskuussa. 6.3.1999 Skaftungin Ljusgrundissa havaittiin muuttava koiras, joka tilastojen mukaan on Suomen varhaisin keväthavainto. Kevätmuuton huippu on toukokuun alussa 1.-5.5 eli samaan aikaan kuin allihaahkallakin ja muutto hiipuu toukokuun loppuun mennessä (Kuva 2). Kesä-heinäkuussa on muuttaviksi merkitty 15 yksilöä, viimeisimmät kaksi lintua 2.6.2018 Närpiön Stånggrundilla.
Syysmuuttoa ei Kiilinmerellä ole juurikaan havaittu; yhteensä 17 yksilöä, viimeisin 16.10.2011 Kristiinankaupungin Torngrundilta (Taulukko 1). Poikkeuksellinen havainto on Siipyyn lintutornilta 21.10.1999 havaittu 10 linnun paikallinen parvi, jossa oli seitsemän aikuista naarasta ja kolme nuorta (1kv) lintua. Havaintojen vähyys johtuu mm. siitä, että muuttohavainnointi ei syksyisin ole yhtä intensiivistä kuin keväisin.
Kesähavainnot
Jotkut koiraat ovat jääneet paikallisiksi liikkuen pidempäänkin Kiilinmeren saarien lähettyvillä, Siipyynniemen edustalla sekä Piolahdella 1998 ja Närpiön Stånggrundilla 13-21.5.2006. Ne ovat useampana vuonna soidintaneet yrittäen herättää naarashaahkojen kiinnostusta.
Pisimmillään kesävierailut ovat kestäneet vuosina 1998 ja 2005 yli 90 päivää. Yleensä kyseessä on ollut yksinäinen koiraslintu, mutta vuonna 1998 oli kaksi koirasta 10.4-17.7 Siipyyn edustalla ja Närpiön Piolahdella 24.4-12.5. Lisäksi vuonna 2003 oli 5.6-9.6 kaksi koirasta yhtä aikaa Siipyynniemen edustalla, (Taulukko 2).
Lisäksi on yksi hyvin harvinainen sisämaahavainto 3.6.2001 Kristiinankaupungin Blomträsketin järveltä.
Risteymät haahkan kanssa
Koiras kyhmyhaahka x haahka risteymä on havaittu Skaftungin Ljusgrundissa kolmesti:
21.4.2000 paikallinen vanha koiras, nousi pohjoiseen
6.4.2014 vanha koiras laskeutui muutolta paikalliseksi
31.5.2015 vanha koiras laskeutui muutolta paikalliseksi
Kesällä 2006 tehtiin kyhmyhaahkan ja haahkan sekapesintään viittaava havainto. Storbådanilla havaittiin 13.8.2006 haahkanaaraan kanssa liikkunut hyvin myöhäinen poikanen, jota pidetään risteymänä (Kuva 3 artikkelin lopussa).
Lentonopeus
Yksittäiset kyhmyhaahkat muuttavat usein haahkaparvissa, jolloin näiden havaintojen avulla voidaan arvioida myös haahkaparvien lentonopeutta. Haahkaparvet muuttavat tavallisesti melko suoraviivaisesti rannikon suuntaisesti Storbådan-Domarkobban-Trutklobbarna-Ljusgrund linjaa. Tuulen suunta ja voimakkuus tietysti vaikuttavat lentonopeuteen ja lentoaikaan vaikuttaa myös linnun tai parven etenemisen tauottomuus. Jos lento on tauotonta, lentonopeutta voidaan arvioida havaintopaikkojen välisen etäisyyden ja käytetyn ajan perusteella. Ohitusajoissa voi tietysti olla jopa useammankin minuutin virheitä, koska aina ei aivan tarkkaa ohitusaika ole tullut merkityksi. Tämänkin takia tulokset ovat vain suuntaa antavia.
Vuodesta 1990 lähtien on kahdeksassa eri tapauksessa havaittu sama lintu vähintään kahdessa eri paikassa ja kirjattu myös ylös ohitusaika, ajan tarkkuudesta ei tosin ole varmuutta. Näiden havaintojen perusteella voidaan tehdä Taulukossa 3 esitetyt lentonopeuslaskelmat.
Tuulitiedot on haettu Ilmatieteen laitoksen Säähistoriasta, joko Kristiinankaupungin majakan tai Porin Tahkoluodon mittaustuloksista. Näissä laskelmissa on oletettu, että parvet tai yksittäinen lintu on lentänyt tauotta havaintopaikkojen välin.
Lasketut lentonopeudet vaihtelivat 55-100 km/t välillä, mm. tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen. Näiden laskelmien perusteella tuulikorjattu muuttolentonopeus, jossa on huomioitu myötätuulen nopeuttava ja vastatuulen hidastava vaikutus, olisi luokkaa 65-75 km/t. Samaa suuruusluokkaa voidaan täten haahkojenkin tuulikorjatun muuttolentonopeuden olevan.
Havainnossa 6.4.2008, jolloin oli leuto kaakkoistuuli, laskettu nopeus oli 68 km/t ja tuulikorjattu nopeus vain 54 km/t. Jos oletetaan että ohitusajoissa olisi esim. 2 minuutin virhe, laskettu nopeus olisi 79 km/t ja tuulikorjattu nopeus 65 km/t.
Kahteen vanhimpaan havaintoon vuosilta 1993 ja 1995 ei löytynyt säätietoja, mutta suuret lentonopeudet, 75 km/t ja 82 km/t, viittaisivat lievään myötätuuleen.
© Jukka Koskelainen 2022